Köszönöm

Szia! vaan kaikille,
vettä alkaa olla sopivasti kulkenut An der schönen, blauen Donau'ssa ja viiniä virrannut riittävästi Koczorilla, joten voimme tässä klousata blogin tämän opintojakson osalta. Kiitoksia teille kaikille keskusteluun osallistuneille ja sitä liikkeelle pukanneille. Pahoitteluni, että en ehtinyt aikomuksestani poiketen osallistua matkakokemusten ruodintaan marraskuussa. Olen kuitenkin seurannut vilkkaita keskustelujanne kuin tennisottelua. :)

Tietysti, jos haluatte, voimme pitää tätä (epä)virallisena Unkari-bloginamme. Olen antanut itselleni kertoa, että opiskelijoiden keskuudessa on myös ollut liikehdintää yhteydenpidon jatkamiseksikin. No foorumeita on tietysti monia tarjolla. Ja yhtä kaikki, on palkitsevaa, että eri oppilaitoksia, taustoja, persoonia ja osaamista yhteen saattavat oppimiskokonaisuudet poikivat myös sellaista.

Kokonaisuutena olin ja olen edelleen innostunut siitä, miten teidän osaltanne ryhmäytyminen tapahtui - nopeasti ja tehokkaasti - kuten intensiiviviikon aikana tuleekin. Oppilaitos- ja koulutusohjelmarajat ylitettiin nätisti. Onnittelut siitä. Vastaavasti ennakko-odotuksianne olisimme voineet ylittää vielä piirun verran enemmänkin, mutta kiitän teitä palautteestanne, jota ansiokkaasti annoitte matkan aikana ja sen jälkeen. Niistä on hyvä ponnistaa seuraavaan toteutukseen sitten. Todennäköisesti kurssi toteutetaan joko touko- tai lokakuussa 2013, ja Unkari on edelleen vahva kohdevaihtoehto. Siitä pääsevät ensisijaisesti nauttimaan sitten seuraavan saapumiserän sankarit(taret).

Olen nyt tosiaan lähettänyt paitsi arvosananne omien koulujenne rekisteriin myös jokaiselle henkilökohtaista palautetta sähköpostitse. Olkaahan yhteydessä, jos on jotakin kysyttävää tai epäselvää.

Lisään myös paraikaa 90 digikuvaa Picasa-albumiin, josta lähetän linkin, kun albumi on kuvateksteineen valmis. Sen pääsevät näkemään vain ko. linkistä tietoiset ihmiset. Jos toki haluatte minun sitten poistavan jonkin kuvan tietosuojasyistä, vinkatkaa vain. Vaan maisemia ja pytinkejähän tuossa enimmäkseen on... Ü

Henkilökohtaisena matkakokemuksenani Unkari oli mukava, ja järjestyksessään siis minulle toinen kerta kyseisillä hoodeilla. Omassa matkapäiväkirjassani ja kameravalokuvakollaasissani highest-lighteina jäivät mieleeni satunnaisessa järjestyksessä mm. nämä alla olevat kymmenen asiaa, ihmistä, tapahtumaa tai sen sellaista.

On merkille pantavaa - ja opintojakson teemaan sopivaa - että näillä on huomattavan paljon tekemistä matkakohteen, matkakohdetasoisen tuotteen ja paikkakokemuksen kanssa, mutta kuitenkin sillä näkökulmalla varustettuna, että ihmiset tekevät paikan ja kokemukset syntyvät eri ihmisten kohtaamisissa: "[I]tse matkailutuote, siis ne paljon puhutut elämyskokemukset, syntyvät matkailupalvelujen tarjoajien, asiakkaiden ja paikallisten kohtaamisissa. Kohtaaminen tapahtuu aina jossakin paikassa, olipa se sitten kylä, hotelli tai nettisivusto. Kohtaamiseen nivoutuu monia elementtejä: sosiaalisia, kulttuurisia ja aistillisia, luonnon muovaamia ja rakennettuja." (Matkailun tuotekehittäjän käsikirja 2011).

• Paikallisten hostien, Alanin ja Agnesin, sitoutuminen matkaopastustyörooleihinsa, joskin olisi ollut paikallaan sekin, kuten todettua, että he olisivat vielä vahvemmin haastaneet meitä kaikkia tutkimuksellis-analyyttis-reflektiiviseen pohdintaan matkakohteista, joihin tutustuimme. Olin itsekin yllättynyt siitä, että oma Erasmus-opettajavaihtopuheenvuoroni jäi kenties akateemisimmaksi anniksi intensiiviviikollamme. Se ei vastannut keväällä sopimaamme kupletin juonta.
• Suomalaisryhmämme mieltä lämmittävä ryhmäytyminen, joka oli esimerkillisen vikkelää, osallistavan välitöntä ja mukavan...Teemun sanoin...rustiikkia. Persoonat olivat koko kirjossaan framilla - ja asiaa (ja sen vierestäkin) puhuttiin.
• Balaton-järven vetoavuus pittoreskilla mutta monipuolisella kattauksellaan. Miksi ihmiset ovat alkaneet käydä Mustanmeren rannoilla?!
• Veszprémin uusittu city-ilme ja imagotyötä tukeva, edukseen erottuva matkailuinfotoimisto.
• Pannonhalman luostarin mittavuus ja kirkon vallan symboliikka korkealla kukkulalla sijaitsevana "sieluna". Luonnollisesti hengen ravinnosta, kun on kyse, kirjasto oli suoranainen helmi, informaatikon siskonpojalle ainakin. :) 
• Koczorin viinitila vieraanvaraisen Danan esittelemänä, kissojen ja koirien - ja gulassin - kera.
• Veszprémin eläintarhan huikean kaliiberin keltainen (?) Python ja Vellun videolla show'n lievästi varastanut apinoija...
• Ferenc Szegedin (?), Budapestin kaupunkikierrosoppaamme, asiantunteva, mutta letkeä ote, joka piti pub-workshopilaisetkin hereillä. ;)
• Rauniopubit, joita lopulta löytyi kuin löytyi Budapestin VI ja VII kaupunginosat notkuen. Merkille pantavaa oli se, että paikalliset, joilta asiaa tiedustelin, eivät olleet tietävinäänkään niistä, vaan halusivat ohjata "valkonaamat" turistisempiin mestoihin. No, olimme siis autenttisuuden(kin) ytimessä. Oli kiva huomata, että rutinoituneille matkailualan professionaaleille ne tarjosivat kulmakarvoja nostattavia ja silmiä kirkastavia hetkiä. Seuraavat aamut eivät tietenkään välttämättä olleet yhtä kirkasotsaisia...
• Kokonaisuutena erilaisen matkailun (kuin meidän supisuomalaisen meiningin tai vaikkapa Lapin joulumatkailun) ja moniulotteisen matkailualan osaamisen (tai sen vajavaisuuksien?) kohtaaminen. Erityisen palkitsevaa oli huomata, miten erilaisia matkailuliiketoiminnan ja kohdejohtamisen ja -kehittämisen "katseita" mahtui mukaan meidän 21 opiskelijan ja 4 yliopettajan joukkoon. Mihin kunkin katseet kiinnittyvät ja mitä käytäntöjä kukin reissuillaan mukanaan kantaa?

Sisäpiiriläppänä loppuun vielä tämä, taisi olla Indigo -pubin tapahtumiin liittyvä letkautus: "Olen unkarilainen ~ Én magyar vagyok!"

Törmäilläänpäs toistekin, vaikkapa sitten näissä merkeissä (Pahkasian aikanaan innoittama kuva-arvoitus):

Ennen         -         Jälkeen         -         Nyt?

Kaikkea hyvää kaikille - ensimmäisenä nyt tietenkin mukavaa joulun aikaa - sukulaiskielellämme Kellemes Karacsonyi unnepeket, vai oliko se sittenkin unkarilaisten osalta tuo nousevan auringon maa...Kurisumasu Omedeto?


~ m i k a ~