Pitäisiköhän lähteä käymään reissussa, jotta saisi itselleen uusia näkökulmia?
Unkarin reissusta jäi mieleen ystävälliset ihmiset ja erilainen ympäristö. Olisi ollut mielenkiintoista päästä seuraamaan Alanin pitämiä luentoja ja opetustunteja. Samoin olisi ollut mielenkiintoista kuulla opiskelijoita ja heidän ajatuksiaan matkailusta, tulevaisuudesta ja elämästä yleensä. Köyhyys ja eriarvoisuus oli Budapestissä nähtävissä. Tänään luin lehdestä, että Unkari neuvottelee IMF:n kanssa tarkoituksenaan saada lisää lainaa, jotta taloutta pystytään kehittämään. Saa nähdä, millaisia ratkaisuja tuolla päin maailmaa tehdään. Näillä tulevilla ratkaisuilla on vaikutus niin matkailuun kuin koko yhteiskuntaan Unkarissa. Alan mainitsi yhdessä keskustelussa tekevänsä budjettia ensi vuodelle. Heidän osastonsa oli pystynyt säästämään viime vuoden budjetista osan ja pettymyksekseen Alan oli kuullut, että säästettyä osuutta he eivät saaneet tänä vuonna käyttää hyväkseen vaan oli säästettävä vielä enemmän.
Matkan jälkeen mielikuvina nousee mieleeni seuraavia asioita: pecha kucha esitykset, gulassi, valkoviini, kahvilat, paprika, Tonava, Budapest, sateinen ja sumuinen keli, ne juustoiset suklaapatukat, Suomen suurlähetystö, kylpylän hieman rikinkatkuinen tuoksu, ylilämpimät huoneet. Ennenkaikkea mieliini palautuvat kuitenkin ihmiset: Alan ja Aggie, oppaamme Budapestissa, kahvilan väki, ystävälliset hotellin porukat ja ennen kaikkea oma porukkamme. Mukavaa oli!
Kiitokset vielä kerran kaikille, lumista marraskuuta toivottaen,
Elsi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti