Ammatillisessa mielessä on aloitettava puhuminen juurikin ruoka- ja juomakulttuurista. Oli mielenkiintoista kuulla, että tarjoilijan ammattia on Unkarissa pidetty aina niin raskaana, että vain miehet ovat pääsääntöisesti työskennelleet alalla. Siinä siis suuri ero meihin Suomalaisiin.
Tuliaisiksi tuli ostettua pieni pullo sitä kuuluissa Unicum- yrttilikööriä. Juomahan valmistetaan yksinomaan juuri Budapestissa, Zwackin Soroksáriútin juomatehtaalla. Viikonlopun ”testiryhmän” mielestä Unicum muistutti hyvin suuresti saksalaista Jägermeisteria. No yrttiliköörejä ne molemmat siis ovat ja eivät siis hirveästi ainakaan omaan makuuni. Viineistä valitsin kotiin viemiseksi mm. olaszrizling-rypäleestä valmistettua kuivaa valkoviiniä, joka oli mielestäni ehdottomasti paras niistä joita maistelimme viinitilalla. Harmi kun viiniä ei todellakaan saa täältä Suomesta.
Gulassikeiton maku, rakenne ja tarjoilutapa vaihteli suuresti paikasta riippuen. Tuliset paprikat eivät ainakaan minun makuaistilleni oikein sovi, mutta ainakin keitot oli maustettu mielestäni kohtuudella, joten paras ruokamuisto siitä Gulassista minulle jäi. Paprikaa toin mukanani sekä tulisena että makeana, ja hyvin ovat molemmat soluttautuneet myös suomalaiseen ruokapöytään. Maistamani kakut ja jälkiruoat eivät mielestäni olleet lähellekään niin makeita kuin mihin me täällä Suomessa olemme tottuneet.
Veszprémissä oli mukava huomata se, että kaupunki oli siisti ja esimerkiksi irtokoiria - ja kissoja ei kadulla näkynyt. No hiljaiselta kaupunki kyllä itsessään muutenkin vaikutti, mutta hassua oli se kun opiskelijanasuntolan pihapiirissä oli peräti kaksi kuppilaa, joista toisessa pauhasi musiikki pitkälle aamuyöhön. Näinköhän meidän omat pikku kullannuput täällä Suomessa jaksaisivat herätä aamulla kouluun jos meininki olisi sama.
Pikkukylien talot näyttivät hyvin pitkälti samalla kaavalla tehdyiltä, ja osa huonoimmista rakennuksista vaikutti enemmänkin navetoilta. Selvästi siis erottui ihmisten tuloerot jo bussin ikkunasta katsottuna. Budapestissä arkkitehtuuri olikin sitten häkellyttävää.
”Pekka Kuksat” ja muut jotka osaltani jäivät väliin harmittaa suuresti. Olisi ihana nähdä edes se video. Budapestiinkin tarvittaisiin viikko aikaa jotta kaikki saisi koluttua läpi. No sehän meinaa sitä että palattava on… mutta ehdottomasti kesällä :)
Mikan panostukseen reissun järjestelyjen suhteen olin erittäin tyytyväinen. Viikko oli varmasti sinulle myös raskas, mutta teit suuren ja loistavan työn, Kiitos!!!! Agnesin ja Alanin vieraanvaraisuus oli erittäin hellyttävää ja ne ihanat pojat toivat myös oman ohjelmanumeronsa. Loistava ja esimerkillinen isäntä/ isäntäperhe :)
Kiitos kaikille ihanista muistoista ja matkaseurasta!
T. Saimi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti