Ennakkotehtävässäni olin arvioinut, että Unkarille tärkeimpiä matkailumaita ovat sen naapurimaat (Itävalta, Ukraina, Romania, Serbia, Croatia, Slovakia ja Slovenia) sekä Saksa ja Venäjä. HNTO:n (Hungarian National Tourist Office) mukaan eniten ulkomaalaisia matkailijoita saapui vierailulle Saksasta, Itävallasta, Romaniasta ja Iso-Britanniasta. Oma arvioni Unkarin matkailun pääsesongista puolestaan osui oikeaan. Pääsesonki painottuu kesä-elokuuhun. (katso HNTO 2010.) Valitettavasti matkamme ajankohta (lokakuun loppu) sattui ”sopivasti” sesonkiajan ulkopuolelle, joten todellista kokonaiskuvaa kohteiden vetovoimaisuudesta emme mielestäni saaneet. Mieltäni jäi myös askarruttamaan, kuinka Unkarilaiset aikovat tulevaisuudessa kehittää kohteitaan ympärivuotiseen käyttöön. Meille esiteltiin nähdäkseni pelkästään pääsesonkiajan tuotteita.
Olin arvioinut myös, että Balatonin alue on yksi tärkeimmistä matkailualueista Unkarissa. Suosituimpia alueita (vuonna 2009 - 2010) sekä kotimaan että ulkomaalaisten matkailussa olivat Balatonin järvialue sekä Budapest ja Tonavan keskusalue (HNTO 2009 – 2010). Pikapyrähdys Balaton-järvellä (Balatonfüredissa) ei tehnyt minuun vaikutusta. Laimeahko vaikutelmani voi johtua siitä, että me suomalaiset olemme tottuneet järvimaisemiin ja sen ympärille rakennettuihin matkailunähtävyyksiin ja aktiviteetteihin. Osasyynä laimeahkoon vaikutelmaan oli myös vierailu sesonkiajan ulkopuolella sekä huono sää. Huono sää on vaikuttanut Balatonin järvialueen matkailijoiden vähenemiseen jo pitemmän aikaa. Myös liika leväkasvu järvessä on aiheuttanut ongelmia. Balatonin alue oli Unkarin sosialismin aikaan (1949 – 1989) itä- ja länsi-saksalaisten tärkeä ja suosittu kohtaamispaikka. Pakkososialismin lakattua (1989) Balatonin alue menetti itä- ja länsi-saksalaisten silmissä merkityksensä ja alueen matkailu koki romahduksen, joka saatiin elpymään vasta 2000-luvulle tultaessa. (Löcsei 2008.) Saksalaismatkailijoiden suosio Balatonin alueella selittää hyvin alueen matkailijapalvelijoiden suhteellisen hyvän saksankielentaidon ja toisaalta huonohkon englanninkielentaidon (tästä kommentoimmekin jo matkalla).
Unkarin taloudellinen tilanne ei ole tällä hetkellä hyvä (ei ole ollut vuosiin), kuten suurlähettiläs Jari Vilén osuudessaan mainitsi. Oman lisänsä maan tukalaan tilanteeseen tuo hänen mukaansa myös harmaatalous ja Unkarin nykyinen poliittinen tilanne (yhden puolueen valta-asema (yli 50 %) parlamentissa sekä äärioikeisto). On varmaankin todella mielenkiintoista jatkossa seurata Unkarin talouden ja matkailun kehitystä, kun maan taloudellinen tilanne vastaa nykyisellään Suomen 90-luvun lama-aikaa.
Unkarilaiset ovat selvästi tehneet kovasti töitä matkailun edistämiseksi ja kehittämiseksi sosialismin jälkeen. He ovat myös hyvin ylpeitä historiastaan (vaikka historia ei ole ollut lempeä) sekä juuristaan ja haluavat vaalia perinteitään. Matkailun edistäminen koetaan tärkeäksi. Vanhoja historiallisia rakennuksia, muistomerkkejä, patsaita ja jopa kokonaisia alueita kunnostetaan jatkuvasti. Oman lisänsä matkailun kehittämiseen on tuonut myös maan EU:lta saama tukirahoitus (esimerkiksi hankerahan voimin oli kehitetty Vészpremin eläintarhaan lapsille erilaisia ”puuha” tiloja). Parannettavaa tutusmismatkan perusteella on mielestäni vielä ainakin matkailuyrittäjien keskinäisessä yhteistyössä ja verkostoitumisessa.
Lähteet:
HNTO 2009 & 2010. Tourism in Hungary with preliminary data 2010. [verkkojulkaisu] [viitattu 11.10.2011]
Saatavissa: www.hungary.com
Löcsei, H. 2008. Lake Balaton: Development of a unique region in transition.
Romanian review of regional studies, number 2.
Olen Soilen kanssa samaa mieltä, että Balatonin järvi alue ei tehnyt suurta vaikutusta, näin järvien kesellä asuessa.
VastaaPoista