Viikko on kulunut Veszpremistä lähdöstä ja vähitellen alkaa ajatukset päässä jäsentyä. Ammatillisesti matka oli minulle erittäin antoisa. Matkalle ilmoittautuessani en tiennyt tulevasta sisällöstä mitään, mutta matkaohjelman nähdessäni olin tyytyväinen sen sisältäessä tutustumista monipuolisesti Unkarin matkailuun. Odotukset kohteiden suhteen olivat aiempien kokemusten ja ennen matkaa tehdyn pakollisen tiedonhankinnan johdosta tietyllä tasolla, eikä näihin odotuksiin nähden tullut matkan aikana mitään suurempia heittoja suuntaan tai toiseen. Mielenkiinnolla odotin miten matkailun olosuhteet ovat kehittyneet sitten edellisen käynnin. Positiivisesti olin yllättynyt, nykyiseen taloustilanteeseen nähden, useisiin meneillä oleviin matkailun kehittämishankkeisiin, esim. kirkon vierailukeskus, luostarin remppa ym. Tosin EU-tuki on näissä merkittävä tekijä.
Käyntikohteista kaikki olivat sellaisia, joihin voisin viedä myös omia ryhmiäni. Koska työni puolesta kierrän lähes päivittäin matkailukohteita Suomessa ja ulkomailla 20 – 50 matkustajasta huolehtien, oli nyt mukava katsella kohteita rauhassa ryhmämatkanjärjestäjän lasien (tai piilolinssien) läpi ja miettiä sitä, miten ja miksi eri asiat on eri paikoissa järjestetty. Kiinnitin huomiota esimerkiksi bussien ajojärjestelyihin eri paikoissa, koska se on matkojen sujuvuuden kannalta merkityksellinen asia. Joku ihmetteli Hevizissä miksi bussien parkkipaikka on niin kaukana kylpylästä (taisi tulla jokunen kirosanakin siinä kävellessä..)? Aika monta forinttia jäisi kylän yrityksiltä saamatta jos bussit veisivät ja hakisivat vieraat suoraan kylpylän oven vierestä. Meidän forintit jäi kyllä nytkin taskuun, tiukasta kylpyläaikataulusta johtuen. Sen verran monipuolinen tarjonta ja kohtuullinen hintataso alueella on, että varmasti tulen nostamaan tuota vuosittaista suomalaisten Balatonilla kävijöiden määrää (5228) tulevina vuosina muutamalla bussilastillisella.
Bussimatkailu tuntui olevan Unkarissa aikalailla samantyyppistä kuin meillä täällä koti-Suomessa. Agin kanssa keskustelin aiheesta ja ainakin ryhmämatkojen sesongit ja matkustajaryhmät olivat maissamme yhteneväiset. Omaa näkemystä matkailun tulevaisuudesta ja oman bisneksen tulevaisuudesta vahvisti Katalinin näkemys siitä että eurooppalaisten ikääntyessä lähialuematkailu, esim. bussilla tai junalla, tullee lisääntymään.
Asia mitä jäin kaipaamaan oli joidenkin paikallisten matkailualan toimijoiden kuuleminen, viinitilan emännän lisäksi. Nyt käytiin vain ns. turistina käyntikohteissa (opastukset olivat ehkä osittain vähän erilaisia meille kuin normi-turistille) ja kuultiin parin matkailuorganisaation asioita yleisesti + luennot. Olisi ollut mukava kuulla myös paikallisen yrittäjän näkemys matkailualan nykytilasta ja kehitysnäkymistä. Myös monen muun kirjoittajan tavoin jonkinlainen yleisluento Unkarista, matkailusta siellä ym. olisi ollut alkuun hyvä.
Oli hauska havainnoida kuinka eri ammateissa toimivat havainnoivat matkan aikana asioita eri kantilta; ruoka-ammattilainen kiinnitti huomion ruokien esteettisyyteen, siivousalan ammattilainen paikkojen siisteyteen, tapahtumien kehittäjä valpastui aina kun kuuli sanan ”event”. Itselläni ensimmäinen Unkarissa otettu valokuva on bussin pöydästä, joka oli nippusiteellä köytetty niin ettei matkustajat vahingossakaan voi sitä käyttää.. Matkan parasta antia olikin keskustelut eri alojen ammattilaisten kesken ja varmasti kaikki saivat näistä keskusteluista uusia näkökulmia omiin asiantuntijuusalueisiinsa.
Porukan puolesta harmitti harmaa keli, joka peitti Balatonin kauneuden alleen. Itse olin aikoinaan alueella elokuun alussa, silloin kun auringonkukkapellot olivat kauneimmillaan ja järven pinta kimalteli auringonpaisteessa. Siinäpähän on teille syy mennä uudelleen!
Budapestissä mieleenpainuvin kokemus oli ehdottomasti rauniobaari-visiitti viimeisenä iltana, kiitos Mikalle! Tällaiselle konseptille on varmaan tulevaisuudessa tilausta kun ihmiset kaipaavat turvallisen ja steriilin arkielämänsä vastapainoksi vähän ”rosoisuutta”. Matkailualalla lähin vastaava osa-alue lienee dark tourism, eli ihmisten kiinnostus paikkoja kohtaan, joissa on tapahtunut jotain pahaa tms.
Tämä riittänee tältä illalta, jatketaan syksymmällä!
Loppukevennykseksi yksi kuva. Vaikka kielemme ovat sukulaiskieliä, aika vähän näytti olevan helposti ymmärrettäviä sanoja. Tästä liikennemerkistä kuitenkin varmaan ymmärtää turkulaisetkin mitä pitää tehdä..
Olen tämän viikon aikana jostain kumman syystä kiinnittänyt erityisen paljon huomiota busseihin.. hmm tossa on kattoikkuna, häikäisee kuljettajaa jne.Kirjoituksesi toi elävästi mieleen sen mukitelineen ja sen sanoin kuvaamattoman limsa-palinka-soproni töhnän, jolla se oli kuorrutettu. Sen yhtiön laadunvalvonnan kannattaisi ensi tilassa kiskaista ne kaikki auki ja pestä huolellisesti tai sitten ostaa lisää nippusiteitä!
VastaaPoistaMatkailualalle tärkeän tukitoimintojen tuottajien edustajana varsinainen matkailun teoriapuoli on itsellä jäänyt varsin vähäiseksi. Alanin ja yrittäjien luennot olisivat auttaneet minua pääsemään aiheeseen vielä paremmin sisälle ja ehkäpä muutama pelkästään turistiretkeltä tuntunut reissu olisi avautunut entistä paremmin...
VastaaPoistaOlen Anssi kanssasi samaa mieltä, että olisi ollut kiva kuulla hieman enemmän paikallisten yrittäjien kertomuksia ja kokemuksia ja näkemyksiä matkailun nykytilasta ja kehittymisestä. Yritysten toiminnot ja näiden taustalla vaikuttavat päätökset ja tekijät tuovat monesti uutta sisäsältöä ja näkökulmaa liiketoiminnan kehittämiseen.
VastaaPoista