lauantai 5. marraskuuta 2011


Non scholae, sed vitae!

Elämme monikulttuurisessa maailmassa. Opintomatkamme jälkeen voin todeta, että ymmärrän jälleen yhdestä kulttuurista enemmän. Pääasiallinen tavoitteeni oli päästä puhumaan englantia ja oppia Unkarin kulttuuria.

Kuten Suomen suurlähetystössä kuulimme: Unkarilaisilla on haastava historia eikä heillä ei ole tälläkään hetkellä helppoa. Poliittinen tilanne on vaikea ja taloudellinen tilanne vielä vaikeampi. Mutta kuinka ystävällisiä unkarilaiset olivatkaan! Ehkäpä meidän Suomalaisten tulisi ottaa oppia heidän asenteestaan?

Ammatillisesti en odottanut matkalta kovinkaan paljoa. Erityisen kiinnostavaa oli, että Magisterissa oli siivouksen käsityömenetelminä vanhanaikaiset välineet mutta yhdistelmäkone taasen edusti tätä päivää. Miesten ja naisten työt olivat hauskasti eroteltu: Naispuoliset kerroshoitajat hoitivat huonesiivouksen mutta huoltomies moppasi käytävät leveällä 120cm mopilla. Magisterin respan kolme henkilöä, joista jokaisella oli oma tehtävänsä ja aina yksi osasi englantia oli myös kiva yksityiskohta. Budapestin Kempinski Corvinuksen siivousvälineistö olikin sitten jo hiukan edistyneempää. Koko matkalta erityinen yksityiskohta oli mielestäni se, että joka paikassa oli siistit vessat, jopa Szimplassa.

Työturvallisuusasiat ovat tärkeitä itselleni työn puolesta ja muutenkin. Kuten melkein ennalta arvasinkin: Suomi voisi antaa Unkarille paljon apuja tässä asiassa. Kattotyöskentelyssä osalla työntekijöistä oli turvavaljaat mutta ne eivät olleet kiinni missään. Rakennustelineet näyttivät päällisin puolin kunnollisilta mutta esimerkiksi Veszprémin keskustassa teatterin lähellä olevissa telineissä yksi pultti oli korvattu rautalangalla ja onnettomuuden sattuessa se puuttuva pultti on syyllinen.

Olin osana paljon puhutuissa pubworkshopeissa, myös minun on annettava niille positiivista palautetta. Rönsyilevät keskustelut runsaalla huumorilla sävytettyinä jäivät mieleeni erityisenä kohokohtana matkalta.

Matka vaatii veronsa, reissussa vatsa temppuili ja nyt sitten tämän vuoden ensimmäinen superflunssa kuumeineen, ehkäpä tämä tästä…

ISO Kiitos teille jokaiselle matkasta, joka todellakin tehtiin elämää ei pelkästään koulua varten!

Ps. Reissun miehille huomioksi, että kuvassa on luostarin kirjaston hieno katto. Jos se jäi huomaamatta ;-)

5 kommenttia:

  1. Olen samoilla linjoilla Nooran kanssa;

    Kiitokset kaikista niistä opiskelijakeskusteluista "pub workshopeissa", jotka nousivat omalta osaltani matkan kohokohdaksi. Se, että olimme Unkarissa ei ollut niin väliä, mutta että saimme keskustella matkailunsisällöistä ja kokemuksista niin laaja-alaisesti ei tapahdu kovinkaan useasti olit sitten missä hyvänsä.

    Näitä lisää!

    VastaaPoista
  2. Nooralla on tosi hyviä kommentteja työturvallisuuteen liittyen. Eipä tullut kiinnitettyä huomiota tuollaisiin asioihin juuri ollenkaan, mutta mahtavaa, että täältä saa lukea muiden oivalluksia ja huomioita!

    VastaaPoista
  3. Ystävällisyys ja rehellisyys olivat asioita, joihin minäkin kiinnitin huomiota. Asioista kerrottiin realistisesti ja niitä ei kaunisteltu, koskivat ne sitten Veszprem areenan toimivuutta tai eläintarhan kioskien aukioloa. Itse en törmännyt epäkohteliaaseen palveluun, joskin palvelukokemukset jäivät pitkälti ravintoloihin eikä niinkään kauppoihin.

    VastaaPoista
  4. Kiitos hyvästä linkistä Nooralle:)

    VastaaPoista
  5. Ai toi katto. Toinen katto kattoon ja toinen katto mihiin kattoon se toinern oikein katto? Kattoonko?

    Lauran kanssa muistaakseni suunniteltiihn uusiksi tuon munnkkien pyhätön (hieman vanhanaikaisen) sisustus... Veikaan et ois parempi kuin nykyinen...

    VastaaPoista